Liedon kisoihin painuttiin Sunnuntaina, tavoitteena oli tietenkin edes yksi nousunolla. Ei ihan täyttynyt tuo suunnitelma, mutta suoraan sanottuna ei harmita tippaakaan. Kummallakin radalla nollahaaveet kaatuivat pikupikku herpaantumiseen. On tuo koira vaan pirun nopea, ja on alkanut lukea mun kroppaani pelottavan hyvin. Ekalla radalla moka johti hyllyttämiseen, toisella vitoseen jolla kumminkin päästiin vielä vierailemaan palkintopallin hopeasijalla.
Eka rata oli varsin mukavan oloinen, valitettavasti neljäs hyppy johti hylkääntymiseen. Sen siitä saa kun ei tajua rataantutustumisessa melkein suorassa linjassa olevaa hyppyä, varsinkin kun sinne ei pitäisi mennä :p Sinne se sitten paukahti, eikä siinä vaiheessa paljoa enään huudeltu. Loppurata sujuikin todella hyvin, vaikea keppikulma sujui ongelmitta, kaikki kontaktit todella hyvin ja oma ohjauskin alun hairahduksen jälkeen sujui ongelmitta. Nolla kävi -jälleen kerran- todella lähellä, mutta todella hyvin sujunut rata korvasi kyllä hyllyttämisen. Rata oli haastaava, makseissakin tuli vain kaksi nollaa eikä mineissä ja medeissä paljoa nollista nautittu. Seuraava rata oli jotain aivan muuta. Jos edellinen oli haastava, niin tämän oli kamala! Rataantutustumisen aikana tajusin sen kumminkin näyttävän paljon vaikeammalta kuin mitä on, mutta oli se silti haastava. Alussa jälleen moka.. Mukavasti puomi häämötteli suht juoksulinjassa. Tämän olin huomioinut jo aiemmin, mutta koitin silti luottaa ja antaa tilaa. Niin siinä sitten kävi että toi varasti! Olin kumminkin jo kääntynyt koiraan päin ja suht valmiissa asemissa. Siltikin hieman yllätti koska tuolla ei ole tapana varastaa. Koira jäi kumminkin siinä kiiressä minimaaliseksi hetkeksi selän taakse ja siellähän se viipottaa sata lasissa kohti puomia. Kummallisesti sen sain kumminkin käännettyä, siinä rytäkässä ehdittiin kumminkin hankkia kieltokin. Sain kumminkin rauhoitettua niin koiran kuin itsenikin ja rata mentiin erittäin mallikkaasti loppuun. Kontaktit olivat taas erinomaiset ja kepitkin haettiin oikein mallikkaasti. Vitosella siis maaliin ja palkintopallillekkin päästiin.
Lämppäreillä otettiin vielä puomin ja aan kontakteja sekä keppejä. Koira on vaan niin super, todella hienosti kaikki.
Sama meno jatkui treeneissäkin. Radalla oli ties mitä takaakiertoja, välistävetoja ja niin pois päin. Jälleen kerran todettava että on tuo piski vaan hyvä. Ihan hävettää se miten mä pidättelen tota koiraa kakkosissa, mutta kaipa se siitä. Pitäis vaan yrittää pitää ittensä kasassa kisatilanteissakin.